ETUSIVU

Tervetuloa Ooppera Skaalaan!

Ooppera Skaala on nykyoopperan ammattilaisryhmä, joka yhdistää konemusiikkia ja nykytanssia hyödyntäen ennakkoluulottomasti uutta teknologiaa ja tämän päivän musiikkityylejä, tinkimättä tradition määrittelemästä laadusta. Ryhmän tuotannot tarttuvat rohkeasti uusiin tekemisen tapoihin ja näkökulmiin, hylkäämättä oopperan historian voimavaroja ja sen piileviä mahdollisuuksia.

Nykyoopperan kotimainen uranuurtaja Ooppera Skaala juhlii neljännesvuosisataa – Akhnaten tulossa
 

Helsinkiläinen nykyoopperaan keskittyvä ammattilaisryhmä Ooppera Skaala juhlii kuluvana vuonna 25 toimintavuottaan.

Puolituntisella kantaesitysteoksella Sibelius-Akatemian oopperaluokan näyttämöllä Kruunuhaan Kulmakamarissa vuonna 1996 alkanut toiminta on 25 vuodessa kasvanut mittavaksi tilausteoksien ja ulkomaisten nykyoopperoiden esityshistoriaksi. Ooppera Skaala on ollut merkittävä toimija paitsi kotimaisten oopperoiden tilaajana ja kantaesittäjänä myös oopperataiteen uudistajana. Se on tullut tunnetuksi mm. amerikkalaisen nykysäveltäjä Philip Glassin useiden teoksien ensiesittäjänä Suomessa. Ooppera Skaala on tehnyt uraauurtavaa työtä uusien nykyoopperakonseptien luojana ja näistä kokeiluista syntyneiden teoksien koenäyttämönä jo kauan ennen kuin elektronisia soundeja ja nykyteknologiaa alettiin soveltaa isompien toimijoiden produktioissa.

Tämän päivän oopperaa tämän päivän ihmisille

Ooppera Skaala on tuonut vuosittain näyttämölle yhden uuden teoksen, parhaimpina jopa useampia. 2000-luvun alussa merkittäviä kokeiluja oli ”Nopeat ja terävät” – teossarja, jossa tuotettiin lyhyitä, tiivitä kantaesitystuotantoja nopeasti sävellysvaiheesta esitykseen asti edeten. Ooppera Skaala on alusta asti pyrkinyt rikkomaan oopperan jähmeää tuotantoprosessia, jossa suunnittelu- ja sävellystyö vie useita vuosia. Ooppera Skaalassa on myös toteutettu workshop-henkisiä tuotantoja, jossa koko ensemble osallistuu teoksen kaikkiin prosesseihin.

Vuodesta 2011 lähtien Ooppera Skaalan tuotannot on tehty pääosin elektronista musiikkia orkestroinnissa hyödyntäen. Viime vuosien merkittäviksi saavutuksiksi voidaan katsoa osallistuminen vuonna 2015 YLEN:n Uuden Musiikin Kilpailuun, jossa se kilpaili Suomen euroviisuedustajuudesta barokkioopperaa ja elektronista tanssimusiikkia yhdistävällä konseptilla sijoittuen kolmanneksi sekä Sofi Oksasen Baby Jane -romaanin oopperadramatisointi, jonka Helsingin Sanomat nimesi syksyn 2019 oopperatapaukseksi. Teoksillaan, aihevalinnoillaan ja musiikillisilla konsepteillaan Ooppera Skaala on pyrkinyt uudistamaan oopperaa taidemuotona ja tuomaan sille uutta yleisöä, jolle traditionaalisen oopperataiteen esitysmuoto on jäänyt vieraaksi.

Philip Glassin kulttiooppera Akhnaten juhlavuoden suurtuotantona

Ooppera Skaalan 25-vuotisjuhlavuoden satsaus on amerikkalaisen nykysäveltäjän Philip Glassin vuonna 1983 kantaesitetyn minimalistisen ooppera Akhnatenin Pohjoismainen ensiesitys Aleksanterin teatterissa helmi-maaliskuussa. Teos tuotetaan toisen helsinkiläisen vapaan kentän oopperatoimijan, Opera BOXin, kanssa yhteistyössä. Aleksanterin teatterin lavalla nähdään maamme eturivin laulajista koostuva solistikaarti, jota täydentää nimiroolissa kuultava nuori unkarilainen kontratenori Zoltan Darago. 12-henkisen kuoron, kahdeksan tanssijaa ja 5-henkisen orkesterin työllistävä teos on mittava satsaus koronavuoden poikkeusoloissa, jossa ensi-ilta nähdään maaliskuussa ensin streamattuna ja myöhemmin syyskuussa kolmen live-esityksen verran osana Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaa olojen niin jälleen salliessa.


Tallenna

Tallenna

Tallenna

Philip Glass: AKHNATEN

Uusi aika koittaa. Katso, uusi voima nousee. Katso, aurinko.

Vallankumouksellisesta faarao Akhnatenista kertova ooppera vie kuulijan huikealle aikamatkalle muinaiseenEgyptiin, ajanlaskumme alkua edeltävien kirjoitusten, Kuolleiden kirjan ja hymnien inspiroivaan maailmaan. Ooppera Skaalan ja Opera BOXin yhteistuotanto on samalla Pohjoismaiden ensiesitys amerikkalaisen kulttisäveltäjä Philip Glass’n mestariteoksesta, jonka minimalistinen musiikki on kuulijan pysäyttävä, lähes katarttinen kokemus. Teoksen johtaa ilmiömäinen Jonas Rannila, ohjaa Ville Saukkonen, lavastaa Janne Lehmusvuo ja puvustaa Joona Huotari. Koreografina toimii Laura Humppila. Nimiroolissa loistaa unkarilainen kontratenorilupaus Zoltan Darago ja hänen vaimonaan Nefertitina debytoi mezzosopraano Essi Luttinen. Muut solistit Riikka Hakola (Kuningatar Aye), Kristian Möjsnik (Aye), Ville Salonen (Amonin ylipappi), Mika Nikander (Amenhotep III) ja Sampo Haapaniemi (Horemhab) edustavat niin ikään kotimaista kärkeä.

Amerikkalaisen nykysäveltäjän Philip Glassin vuoden 1983 mestariteos Akhnaten saa vihdoin Suomen ensiesityksensä Ooppera Skaalan ja Opera BOXin yhteistuotantona  helmikuussa 2021.  Akhnaten suurtuotantoa esitetään Helsingin Aleksanterin teatterissa.

Lue lisää

Pääkaupunkia koskevat uudet koronarajoitukset aiheuttavat muutoksia Ooppera Skaalan ja Opera BOXin Akhnaten -tuotannon esityspäiviin. Esitykset helmikuulta siirtyvät syyskuulle 2021.

Nyt kuvattu Akhnatenin näyttämötaltio tulee maksulliseen stream-katseluun maaliskuun alussa. Lippuja tähän myy Tiketti: https://www.tiketti.fi/akhnathen-tallenne…/73800

Uudet esityspäivät ovat perjantai 24.9. klo 19, lauantai 25.2. klo 19 ja sunnuntai 26.9. klo 16. Kaikki lunastetut liput käyvät suoraan uusille esityspäiville siten, että torstaille 18.2. hankittu lippu kelpaa perjantain 24.9. esitykseen, lauantain 20.2. lippu lauantaille 25.9. ja sunnuntain 21.2. sunnuntaille 26.9. Lisätietoja antaa Aleksanterin teatterin lippukassa.

Tämän lisäksi Akhnatenin näyttämötaltio tulee maksulliseen stream-katseluun maaliskuun alussa. Lippuja tähän myy Tiketti. Lipun hinta on 30 € ja se oikeuttaa esityksen katseluun viikon ajan.

to 18.2.2021 klo 19 Aleksanterin teatteri – Helsinki   siirretty syksylle 2021
la 20.2.2021 klo 19 Aleksanterin teatteri – Helsinki     siirretty syksylle 2021
su 21.2.2021 klo 16 Aleksanterin teatteri – Helsinki    siirretty syksylle 2021

pe 24.9.2021 klo 19 Aleksanterin teatteri – Helsinki Osta lippu
la 25.9.2021 klo 19 Aleksanterin teatteri – Helsinki Osta lippu
su 26.9.2021 klo 16 Aleksanterin teatteri – Helsinki Osta lippu

Kesto: n. 3 h sis. 2 väliaikaa

Liput: 48/35 €

www.oopperaskaala.fi
www.operabox.net

Livestriimattu keskustelutilaisuus 2.2.2021 klo 18-19.15 Unkarin Kulttuuri-instituutissa

Unkarin Kulttuuri-instituutin tilaisuuden ohjelma:

• kontratenori Zoltan Darago esittää oopperasta Aurinkohymnin pianisti Joonas Minkkisen säestämänä
• Hanna Sola (Suomen Egyptologinen seura) pitää esittelyn teoksen historiallisesta taustasta
• ohjaaja Ville Saukkonen ja ohjaaja-lavastaja Janne Lehmusvuo kertovat, miten teos päätyi esitettäväksi Suomessa
• Pukusuunnittelija Joona Huotari esittelee oopperan pukuluonnoksia
• mezzosopraano Essi Luttinen ja kontratenori Zoltan Darago sekä kertoja Mika Nikander esittävät pätkän teoksen duetosta

BABY JANE

Sofi Oksasen menestysromaanin oopperadramatisointi Aleksanterin teatterissa elokuussa 2021

Ooppera Skaalan Baby Jane perustuu palkitun kirjailija Sofi Oksasen samannimiseen romaaniin. Se on moderni kuvaus kahden naisen välille syntyvästä rakkaussuhteesta, jota värittävät kipeät teemat mielenterveyden ongelmista ja niistä aiheutuvasta syrjäytymisestä yhteiskunnassa.

Kaupungin yöelämässä kohdanneen nuoren viattoman Tytön ja kokeneen, karismaattisen Pikin suhde etenee nopeasti syväksi sitoutumiseksi, ja he haaveilevat yhteisestä tulevaisuudesta. Pinnan alla kytevien salaisuuksien vähittäin paljastuessa naisten välille alkaa kehittyä vallankäytön värittämä jännitteinen asetelma, jonka tuhoisat seuraukset sinetöivät molempien kohtalot lopullisesti. Sofi Oksasen älykäs ja täynnä inhimillistä lämpöä oleva kerronta tuo hetkittäin tarinaan myös herkullista komiikkaa.

“Baby Jane on syksyn oopperatapaus” – Helsingin Sanomat 24.10.2019

Lisää teoksesta

5 days ago

Ooppera Skaala
Esittelyssä pukusuunnittelija Joanna WeckmanEsittele itsesi lyhyesti.Olen Joanna Weckman, pukusuunnittelija ja nykyisin myös näyttämö- ja elokuvapukututkija, Taiteen tohtori, näyttelykuraattori ja vieraileva luennoitsija mm. Aalto-yliopistossa.Miten liityt Skaalan toimintaan?Olin mukana pukusuunnittelijana heti ensimmäisessä Velhosiskot-produktiossa 1996, sen jälkeen Fahrenheit 451 (1998) ja Eukko – pidättekö vainajista (2000).Mikä on ollut mieleenpainuvinta Skaalassa työskentelemisessä?Mieleenpainuvaa oli etenkin kivat ja innostuneet ihmiset, joiden kanssa tehtiin. Osan kanssa ystävystyttiin ja oltiin pidempäänkin tekemisissä, edelleenkin tavalla tai toisella.Oli myös hienoa seurata nuorten laulajien varhaisia vaiheita näissä projekteissa ja heidän myöhempää urakehitystään (esim. Mari Palo, joka oli mukana Eukossa). Lisäksi muistan Fahrenheitin koelaulussa olleen nuoren Helena Juntusen, jonka upea ääni sai kylmät väreet kulkemaan pitkin selkää, ja voimakkaan fiiliksen, että hänestä tulee vielä vaikka mitä. Rooliin haettiin toisenlaista laulajaa, mutta sen jälkeen olen seurannut hänen uraansa ja ajatellut, kuinka oikeaan osuin. Velhosiskot oli myös urani ensimmäinen oma oopperaproduktio, joten siinä mielessä erittäin merkittävä tapahtuma. Oli hienoa, että kriitikko huomioi ja kiitti pukusuunnittelutyötäni Hesarissa.Fahrenheit 451 oli viimeinen produktio, joka tehtiin vanhaan Lepakkoon, ennen kuin koko rakennus purettiin, joten sen kanssa oli sellainen historian siipien havina -fiilis kun päästiin ensi-iltaan. Eukko -oopperan ensi-illassa Alminsalissa 2000 sattui ehkä koko urani säikähdys, kun oopperalaulaja laski voimalla vinoksi mm. eteenpäin viettäväksi suunnitellulle lavalle raskaan pyöreän pöydän, joka lähti liukumaan orkesterimonttuun ja tippui sinne kansi edellä. Koko yleisö kohahti, kuului räsähdys ja sitten kauhistunut hiljaisuus laskeutui. Istuin Oopperan silloisen johtajan Juhani Raiskisen vieressä, enkä uskaltanut edes vilkaista häntä. Lopulta montusta nousi sellisti jousi kädessään. Tippunut pöytä oli katkaissut hänen jousestaan pari jouhta, ja hän lähti vaihtamaan ne. Mikä valtava helpotus, jota myöhemmin siunailtiin. Jos olisi käynyt huonosti, olisi voinut käydä todella huonosti. Jälkeenpäin kuulimme, että osa katsojista oli luullut tapahtuman olleen suunniteltu osa esitystä.Mikä tuotanto on erityisesti jäänyt mieleesi, jokin muu kuin se missä olit mukana?Muistelen, että Markiisitar de Sade -oopperasta puhuttiin jo 2000-luvun alussa, mutta se jäi kohdallani suunnitteluksi. Se olisi ollut hieno tehdä! Blod-oopperan näin Kaapelilla, mutta noloa myöntää, muuten en ole käynyt katsomassa esityksiä, harvoin tulee käytyä kun oma työ- ja myöhemmin perhe-elämä oli aika intensiivistä etenkin lasten ollessa pieniä. Minkälaisena haluaisit nähdä Skaalan tulevaisuudessa? Terveiset Skaalalle?Skaalalla vaikuttaa olevan ihan hieno kunnianhimoinen ohjelmisto koko ajan menossa, joten eipä siihen liene oikein mitään lisättävää. Onnittelut Skaalalle, joka on pysynyt pystyssä jo 25 vuotta ja on nyt näkyvä osa suomalaista taidekenttä. Pienelle itsenäiselle ryhmälle se on kunnioitettava ikä, ja oli tosi hienoa olla mukana ryhmän alkuvaiheissa, vaikka tämä juhlinta saakin oman olon tuntumaan aika vanhalta 🙂 ... See MoreSee Less
View on Facebook